Vaihdevuodet ja hermosto. Mitä jos keho kaipaa uudenlaista huomiota?

Vaihdevuodet voivat mullistaa kehon ja mielen monella tavalla. Vaihdevuosioireet, kuten häiriintyvä uni, kuumat aallot ja kiristyvä pinna, saavat kehon tuntumaan välillä vieraalta. Palautuminen ei ehkä enää suju kuten ennen, ja pienetkin asiat saattavat kuormittaa enemmän kuin aiemmin.

Mutta mitä jos tarkastelisimme vaihdevuosia myös hermoston näkökulmasta? Vaihdevuodet ja hermosto liittyvät toisiinsa tiiviimmin kuin usein ajatellaan.

Vaihdevuosioireet ja kuormittunut hermosto

Vaihdevuosien aikana estrogeenitasojen muutokset vaikuttavat muun muassa aivojen lämmönsäätelyyn. Keho voi reagoida lämpötilan muutoksiin aiempaa herkemmin, ja seurauksena voivat olla kuumat aallot ja yöhikoilu.

Samaan aikaan hermoston ja stressijärjestelmän toiminta vaikuttaa siihen, miten koemme kuormitusta ja palaudumme siitä. Kokeissa, joissa naisille aiheutettiin laboratoriossa stressiä, kuumia aaltoja tuli jopa 47–57 % enemmän kuin vertailuryhmällä. Stressi näyttää siis madaltavan kynnystä, jolla kuuma aalto syntyy.

Ehkä tunnistat tämän: olet väsynyt, mutta et oikein osaa rauhoittua. Keho tuntuu jännittyneeltä, mieli käy ylikierroksilla ja nukkuminen on vaikeaa, vaikka kuinka yrittäisit. Kun yöunet jäävät katkonaisiksi ja keho käy jatkuvasti kierroksilla, olo voi muuttua entistä kuormittuneemmaksi.

Mitä jos tässä kohtaa ei tarvitsisikaan vain yrittää jaksaa enemmän, vaan pysähtyä tutkimaan, mitä kehossa tapahtuu?

Hermoston rauhoittaminen on muutakin kuin rentoutumista

Hermoston rauhoittumisesta puhutaan paljon, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Se voi tarkoittaa kykyä tunnistaa omaa vireystilaa, huomata kehon jännityksiä ja löytää keinoja, jotka auttavat siirtymään kuormituksesta kohti rauhallisempaa olotilaa. Toiselle se on hengittämistä, toiselle liikettä. Joskus keho kaipaa aktiivisuutta, joskus rauhaa. Olennaista on oppia tunnistamaan, mitä juuri oma keho tarvitsee.

Tutkimustietoakin löytyy; 26 satunnaistettua koetta kattavan katsauksen mukaan hengitys- ja rentoutusharjoitukset sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia voivat lieventää kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Hidas, rytmitetty hengitys on lisäksi yhdistetty nopeampaan nukahtamiseen ja pienempään koettuun stressiin. Kuumia aaltoja se ei välttämättä poista kokonaan, mutta voi keventää kuormaa, joka niitä pahentaa.

Sensomotorinen valmennus, Neurolize ja hermoston säätely vaihdevuosissa

Olen itse kiinnostunut siitä, miten kehollisella harjoittelulla voidaan vaikuttaa omaan oloon ja hermoston toimintaan. Sensomotorisessa valmennuksessa tarkastellaan aistien, kehon ja liikkeen yhteyttä ja Neurolize-työskentelyssä olen itse saanut todeta, miten kehollinen työskentely voi auttaa kehoa laskemaan stressitasoja ja vähentämään noidankehää.

Työssäni olen nähnyt, miten kehollinen työskentely voi tuoda ihmisille myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi unen paraneminen voi vaikuttaa valtavasti koko arkeen ja jaksamiseen. Siksi minua kiinnostaa erityisesti se, miten yksilöllinen ja pitkäjänteinen harjoittelu voi tukea hyvinvointia myös vaihdevuosien aikana. Kaikki eivät tarvitse samoja asioita, eikä yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ole. Siksi on tärkeää tutkia, kokeilla ja löytää juuri itselle sopivia keinoja.

Vaihdevuodet ovat mahdollisuus tutustua omaan kehoon

Vaihdevuodet ovat elämänvaihe, jossa keho muuttuu. Se voi tuntua raskaalta ja joskus myös hämmentävältä. Samalla se voi olla mahdollisuus pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle uudella tavalla.

Mitä jos emme yrittäisikään vain päästä oireista eroon, vaan oppisimme tunnistamaan, milloin tarvitsemme liikettä, milloin palautumista ja millaiset harjoitteet tukevat omaa oloamme? Joskus pienikin muutos on merkityksellinen, ja pitkäjänteinen harjoittelu voi vähitellen tuoda muutoksia, joita ei olisi osannut etukäteen odottaa.

Entä jos vaihdevuosien keskellä voisikin alkaa rakentaa uudenlaista yhteyttä omaan kehoon?

Lähteet:

-Stefanopoulou & Grunfeld (2017). Mind-body interventions for vasomotor symptoms in healthy menopausal women and breast cancer survivors. J Psychosom Obstet Gynaecol, 38(3), 210–225.

-Mind-Body Medicine and Menopause. Relias Media.

Seuraava
Seuraava

Mitä on kehollinen nepsyvalmennus ja miksi kehitin sellaisen palvelun?